Punajuuri (beta vulgaris var. conditiva) on perinteikäs ja monelle suomalaiselle tuttu juures, jolla on paikkansa suomalaisessa ruokakulttuurissa. Kovinkaan monen ruokapöytään tämä ravinteikas ja edullinen juures ei silti pääse, sillä on arvioitu, että suomalaisten kulutus jää keskimäärin alle kiloon vuodessa. Poikkeuksena tähän on varmasti punajuurimehuun hurahtaneiden kestävyysurheilijoiden kasvava joukko, johon myös finnishpairin Joel ja Antti lukeutuvat. Punajuureen liitetyt terveysvaikutukset ovat alkaneet kiinnostaa myös muitakin kuin urheilijoita.
Punajuuren ravintoainekoostumus on erityislaatuinen ja runsas moneen muuhun kasvikunnan tuotteeseen verrattuna. Punajuuri sisältää runsaasti nitraattia, betaiinia, sokeria, vesiliukoista kuitua, C-vitamiinia, pyridoksiinia (B6-vitamiini), folaattia (B9-vitamiini), mangaania, magnesiumia, kaliumia, rautaa ja antioksidanttisia väriaineita.
Biotta punajuurimehu sisältää punajuurta 99,7 % ja se on pastöroitu säilyvyyden takaamiseksi. Yhdessä desilitrassa mehua on energiaa 45 kcal, josta hiilihydraatteja saa 10 grammaa. Hiilihydraatit toimivat tärkeänä energianlähteenä elimistölle. Lasillisesta punajuurimehua saa myös aimoannoksen nitraattia, vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja.
Punajuuren nitraatit
Nitraatti (nitraatti-ioni NO3-) on luonnossa esiintyvä yhdiste, joka liittyy typen kiertokulkuun. Moni kasvikunnan tuote sisältää luonnostaan paljon nitraatteja, ja ylivoimaisesti suurin osa ruokavaliomme nitraateista saadaankin kasvikunnan tuotteista. Nitraattia kertyy kasviksiin, kuten punajuureen, luontaisesti osana typen kiertokulkua. Kasvisten luontaiset nitraattipitoisuudet voivat vaihdella suuresti ja riippuvat kasvilajikkeesta, kasvuolosuhteista ja prosessoinnista.
Punajuuren lisäksi runsaasti nitraattia sisältäviä kasviksia ovat pinaatti, erilaiset lehtisalaatit (etenkin rucola), tuoreet yrtit, lehtikaali, kyssäkaali, kurpitsa, retiisi, varsiselleri, fenkoli, idut ja juuresmehut. Nitraatteja käytetään myös säilöntä- ja väriaineena lihateollisuudessa, kuten prosessoitujen lihatuotteiden valmistuksessa (makkarat, nakit, lihaleikkeleet). Lisäaineena käytetyn nitraatin saanti on yleisesti hyvin vähäistä verrattuna kasvikunnan tuotteista saatavaan nitraattiin.
Kestävyysurheilijoita punajuuressa kiehtoo etenkin runsas nitraattipitoisuus ja sen mahdollinen suorituskykyä parantava vaikutus. Nitraatti muuntuu elimistössä nitriitiksi (NO2-), joka toimii typpioksidin (NO) varastona. Typpioksidin tiedetään laajentavan verisuonia ja täten auttavan lisäämään veren virtausta urheilusuorituksessa työskenteleville lihaksille. Se myös parantaa suorituskykyä ja vähentää elimistön hapenkulutusta tietyllä teholla työskenneltäessä mekanismin ollessa vielä epäselvä.
Punajuuren nauttimisen uskotaan olevan hyödyksi myös muillekin kuin urheilijoille. Punajuuri voi auttaa alentamaan verenpainetta ja vähentämään riskiä sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Taustalla toimii sama mekanismi typpioksidin verisuonia laajentavasta vaikutuksesta.
Punajuuresta löytyy myös muuta hyvää
Folaatti on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini (B9-vitamiini), jota tarvitaan solujen jakautumiseen ja verisolujen muodostumiseen elimistössä. Etenkin urheilijan kannalta riittävään saantiin tulee kiinnittää huomiota, sillä folaatin puutos aiheuttaa anemiaa, mikä aiheuttaa suorituskyvyn laskua. Suomalaiset saavat ruokavaliostaan yleisesti melko vähän folaattia. Punajuuri onkin yksi parhaista folaatin lähteistä — noin 200 grammasta punajuurta saa täyteen päivittäisen folaatin tarpeen.
Punajuuren sisältämä C-vitamiini ja väriyhdisteet toimivat elimistössä antioksidantteina. Antioksidantit suojaavat elimistöä solujen ja niiden sisältämän DNA:n suojelijoina haitalliselta hapettumiselta.
Punajuuren terveysvaikutuksia tukeva tutkimusnäyttö on melko vakuuttavaa, etenkin jos sitä verrataan moniin muihin ravintolisiin. Punajuuren käytössä tulee kuitenkin muistaa myös se, ettei punajuuri yksistään ole avain parempaan suorituskykyyn tai terveyteen. Terveellinen, monipuolisesti koostettu ruokavalio, johon punajuuri kuuluu myös muiden ruoka-aineiden ohella, on avainasemassa. Pidempäänkin treenanneiden kannattaa kokeilla hakea punajuuresta boostia kestävyysurheiluun.
